Käytä työnkulkua, kun ylläpidät asianmukaisesti varmennettuja alkuperäviitteitä kyseiselle proteiini-, rasva-/öljy- tai sekatuotematriisille ja tarvitset ylimääräisen FTIR-seulontakerroksen rutiininomaisen saapuvien materiaalien valvonnan yhteyteen.
Käytä hyväksyttyjä alkuperävertailujasi saapuvien materiaalien esikarsintaan ennen varmistavia testejä.
Alkuperäherkkiä ainesosia käsittelevissä laboratorioissa verrataan saapuvaa FTIR-spektriä kyseisen matriisin hyväksyttyihin porsaanperäisiin ja muista kuin porsaanperäisistä lähteistä peräisin oleviin vertailueriin. Käytä tulosta tutkimuksen ja varmistamisen priorisointiin — ei halal-sertifiointiin, lajin tunnistamiseen tai oikeudelliseen ratkaisuun.

Seulo uusi erä vertaamalla sitä hyväksytyissä sika- ja ei-sikaperäisissä kohorteissasi jo havaittuihin malleihin ja tarkastele sitten epätyypilliseen tulokseen vaikuttavia alueita ennen kuin päätät, mitä vahvistusta tarvitaan.
Käytä toistettavaa esiseulontaa näytteiden priorisointiin, säilytä päivätty vertailuhistoria ja anna laadunvarmistukselle, toimittajille tai asiakkaille jäljitettävä syy jatkotoimenpiteille sen sijaan, että luotettaisiin ainoastaan visuaaliseen arviointiin.
Vertaa keskenään vertailukelpoisia näytteitä käyttämällä jo luotettaviksi toteamiasi vertailueriä.
Muodosta matriisille soveltuvat vertailukohortit pätevöidyistä historiallisista eristä ja tallenna olennaiset lähdetiedot. Työpöytä arvioi saapuvan spektrin näiden kohorttien perusteella sen sijaan, että julkisen kirjaston identiteettiosumaa pidettäisiin alkuperän todisteena.
- Proteiinipohjaiset, rasva-/öljypohjaiset tai sekatuotteiden vertailusarjat
- Hyväksytyt ei-sikaperäiset ja sikaperäiset vertailuryhmät
- Vertailuerien yhteydessä säilytetyt matriisi- ja lähdekontekstit
- Vertailuhistorian yhteydessä säilytettävät erätiedot

Katso, mikä vertailukuvio on lähempänä ja missä spektrit eroavat toisistaan.
Tarkastele vertailutulosta yhdessä spektrien päällekkäiskuvan, merkittävien kaistaerojen ja monimuuttujanäytön kanssa silloin, kun riittävä määrä päteviä vertailunäytteitä on saatavilla. Tämän jälkeen arvioija voi päättää, onko näyte tavanomainen, vaatiiko se lisätutkimuksia vai tulisiko se siirtää varmistustestaukseen.
- Samankaltaisuuteen perustuva vertailu kelpuutettuihin vertailukohortteihin
- Spektrien päällekkäisyyksien tarkastelu ja huipputason erot
- Monimuuttujainen näyttö silloin, kun vertailuaineisto tukee sitä
- Ei lajintunnistus- tai sertifiointiväitettä

